Helsingin
taksiliikenne sai alkunsa ajuri Gustaf Wilhelm Orraeuksen saatua luvan
harjoittaa vuokra-autoliikennettä v.1906.Matkanteko oli vielä
mukavampaa ja nopeampaa vossikalla eli hevosajurilla, koska auton
tekniikka tuotti jatkuvasti ongelmia. Autoliikennettä varten ei ollut
vielä mitään sääntöjä, ehtona Orraeuksen saamalle luvalle oli, että kun
liikennesääntöjä tulee, niitä noudatetaan. Autoliikenteen
järjestyssääntö vahvistettiin 22.07.1907, omat järjestyssäännöt
ammattimaisen automobiililiikenteen harjoittamiselle annettiin v.1911.
Samana vuonna autoihin tuli pakollisiksi taksa ja taksamittarit.
Vuokra-autoliikenteellä oli vielä yläluokkainen, kallis leima.
Liikenteen alkaminen kertoi kuitenkin uudenaikaisuudesta, elintason
noususta, "helpommasta elämästä".
Järjestyssäännöt ja taksa automobiililiikenteelle Helsingin kaupungissa 1914
1
§. Automobiililla ymmärretään näissä järjestyssäännöissä jokaista
henkilöjen taikka tavarain kuljetukseen käytettävää ajoneuvoa, jota
kuljettaa voimakone (moottori) ja joka ei ole tarkoitettu kiskoilla
kulkevaksi
2 §. 1 mom. Automobiilissa tulee olla:
ohjauslaite, jonka avulla automobiili varmasti voi väistää ja helposti kääntyä;
kaksi
toisistaan riippumatta toimivaa jarrua, joista kumpikin on niin
voimakas, että automobiilin voi heti pysäyttää; ja tulee samalla toisen
jarrun, jollei eri laitetta sitä tarkoitusta varten ole, olla niin
laitettu, että automobiilin myös jyrkissä nousuissa voi sen avulla
estää kulkemasta taaksepäin;
laite, jolla moottorin paikalla voi pysähdyttää taikka käyttöpyöräin yhteydestä erottaa;
laite, jolla estää automobiiliä lähtemästä itsestään käyntiin;
automobiilissä, jonka oma paino on 250 kilogrammaa suurempi, peräytyslaite; sekä
sovelias koneellinen merkinantolaite (hälyytystorvi)
2
§. 2. mom. Sinä aikana, jolloin katuvalaistus on käytännössä, on sen
ohessa pidettävä; nelipyöräisen automobiilin etupuolella kaksi lyhtyä,
sijoitettuina kumpikin eri puolelleen vaunua ja yhtä korkealle maasta
sekä varustettuina valkealla valolla ja valaisten tien kirkkaasti
ainakin 10 metrin pituudelta automobiilin edessä, sekä kolmipyöräisen
automobiilin etupuolella yksi tuollainen lyhty; automobiilin takana
yksi, niinikään valkealla valolla varustettu lyhty, joka selvästi
valaisee automobiilin tunnusmerkin.
 Ab AUTO Oy :n Adler; huomaa merkinantotorven koko.
Autoilija Einari Emil Laakso v.1914 Tähtitorninmäellä
Havaintoja automatkasta: Runar Schildt/Uusi elämä-novelli, v.1912."...Åke ja pikku Wally asettuivat ensimmäiseen autoon ja antoivat Erik Wallinin istua kuljettajan vieressä.
- Kaivopuiston ympäri! huusi Mikael. - Me tulemme perässä!
Matkaan
lähdettiin niin, että suihki. Etäällä taivaanrannassa sulivat
lyhtyrivit yhteen, aivan kuin pakenevien tulikärpästen aura olisi
lentänyt heidän edessään. Kumipyörien suhina kosteaa katua vasten
kuulosti nopeilta siiveniskuilta. Täysikuu seivästyi hetkeksi
Saksalaisen kirkon torniin. Eteläsataman vesi lepäsi mustana ja
tyvenenä kuin metsälampi, kunnes Suomenlinnan valonheitin kumosi
sinivalkean kiilansa yli kaupungin ja Katajanokan tummat talomassat
kohosivat esiin kuin aavekaupunki. Sivukaduilta syöksyi muita autoja
kuin lohikäärmeitä luolistaan, silmät villisti liekehtien, möyryten ja
purskuttaen myrkyllistä hengitystään.
- Me lennämme! Me
lennämme! huudahti pikku Wally ihastuksissaan ja Åke tunsi hänen
sydämensä nopeat lyönnit ohuen päällystakin alla."
Gustaf Mattsson, v.1912"Eilen
tein havaintoja Turuntien sekä siitä haarautuvien Seurasaaren ja
Eläintarhan teiden automobiililiikenteestä. Kauniissa
auringonpaisteessa ajeltiin kiihkeästi, ohitse meni ajoittain kuusi
autoa minuutissa. Automobiiliajeluhan on meillä, kun mennään taksarajan
yli, melko kallista lystiä. Juhlallinen puoli asiassa on kuitenkin se,
että 75 pros. huviajelijoista oli `yksinkertaista väkeä´, jolle
tavallisessa elämässä markan sinne tai tänne pitäisi näytellä
jonkinlaista osaa. Kymmenkunta kuormallista pikkuporvareita ja
palvelusväkeä pani ajeluun muitta mutkitta 5 tai 10 markkaa tai
enemmänkin. Se suotakoon heille täydestä sydämestä, kummallista vaan,
että kaikilla on varaa."
 Lampaan-nahalla, kuten ajan tyyliin kuului.
Saappaan kärjet olisi voinut kiillottaa, vai ennättiköhän,
kun keikkojen välissä piti käydä kuvassa.
11001100110011001010101011000000101000001010000010001000110000001010101011000000111111111100000011001100110000001111000011111111
|